Sitten sinne peruutti maalimies piiloon:
Jokainen koira tuli paikalle yksitellen. Koiralle ravisteltiin pientä purkkia (jossa oli kiviä, mutta sitä koira ei tiennyt :D), purkki heitettiin tuon "verhon" läpi maalimiehelle, joka salamana vaihtoi sen koiran omaan purkkiin ja sitten koira päästettiin irti: toiveena oli, että se menisi "pullot kaulassa" hakemaan eväänsä. Syvempi idea siis, että koira menisi rohkeasti kaikenlaisiin putkiin, myös inhottaviin. Mun pikainen tulkinta oli, että tässä testattiin koiran rohkeuden lisäksi sen taistelutahtoa.
Mulla oli vahva luotto Silaan. Ajattelin, että tämä ei välttämättä ole sille niin kauhea, kuin voisi kuvitella. Ja intuitio puhui totta. Sinne se sujahti. Ei tokikaan pullot kaulassa, mutta hirveän tomerana ja reippaana:
Huvittavinta mun mielestä oli se, että tehtiin tämä Silalle kolme kertaa ja JOKA kerta, kun se tuli tulta ulos, se oli lähdössä raunioille "oikeisiin hommiin". Tämä oli sille, luulisin, liian helppo ja tuli ensimmäisellä kerralla "nähdyksi". Siinä muuten kiteytyy meidän ongelma tottiksessa: treenit pitää pitää joka kerta yllätyksellisenä ja rutiineja ei saa tulla- muuten tulee tämä sama ilmiö esiin..
No, anyway, olinhan mä tosi iloinen ja taas tunsin suurta kiitollisuutta koirajumalaa kohtaan siitä, että on meidät kaksi saattanut yhteen <3
Sila sai myös lopuksi kaksi "oikeaa" etsintää- niihinkin tehtiin nyt uusi haaste: radalle laitettiin häiriöhenkilö, joka kolkutteli kepillä raunioilla- teki "raivaustöitä", kuten kokeessa on kuulemma. Samalla juteltiin siitä, että jatkossa Silalle voisi nostaa rimaa siinäkin, etten mä enää kulje niin sen mukana, vaan joutuu oikeasti etsimään vielä enemmän yksin. En mä ihan sen housukarvoissa nytkään kulje, mutta tunnustan, että kuljen mä sen perässä.. Kisanomaisiin treeneihin siis alamme siirtyä, koska... IIK! Olishan se sairaan siistiä! Mutta minä vuonna? ;P
Nämä etsinnät meni hyvin. Ensimmäisenä vastassa oli "häiriö ihminen: raivaaja". Se käytiin nuuskaisemanssa ja sitten lähdettiin etsimään. Siitä mä olin kanssa etukäteen melko varma, että se menee näin. Meillä on aikaisemmin raunioilla ollut aina ihmisiä "käytävillä"; ei koskaan vielä kasojen päällä, mutta Sila ei ole näistä "merkityksettömistä" ihmisistä välittänyt oikeastaan yhtään mitään. Joten oli tosi kiva, että tämä meni näin mutkattomasti, ainakin ensimmäisellä kerralla. Saas nähdä, kun hommiin ruvetaan ottamaan moottorisahaa, kirvestä jne.. Jaiks.
Etsintähommissa Sila löysi ensin "kakkosmiehen", joka laitettiin sille siltä varalta, että tarvii etsiä vielä toinen- jos ottaa vaikka häiriötä "raivaajasta". Onneksi sillä ei ollut nyt merkitystä. Hyvät haukut ja jee-fiilis! Sitten jouduttiin vähän auttamaan: kiipeämään perässä kasan päälle- ei tuullut juurikaan ja sää oli vaikeahko. Kasan päällä oli kuopassa selinmakuulla toinen maalimies ja se on Silalle aina ollut vaikea asento haukkua. Onneksi kuitenkin saatiin pari hienoa haukkua ja pari haukkua olikin kriteerinä: oikeastaan haukun aloitus. Siitä mulla on video instassa: jos kiinnostuttaa :)
Hyvä treeni, parempi mieli! Jälleen ja taas.
Tänään treenataan tottista, siitäkin tullut niin kivaa, että oikein odotan taas iltaa! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti