Kehitystä

horisontissa!

Mä oon kuulunut Lapuan Koiraharrastajien hakuryhmän nimenhuutoon ainakin puoli vuotta, ellen pitkästi ylikin. Tänään kävin siellä ensimmäiset treenit. Aina on pikkuisen jännittävää mennä uuteen porukkaan, mutta kyllä mun pitäisi jo luottaa siihen, että täällä on hirwween ihanaa koiraporukkaa❣️

Tallattiin alue ja Sila korkkasi treenit. Meitä ennen oli samalla alueella treenannut jo kaksi koiraa ja tallaamassa oli mukana yksi koira = hajuja oli jo jätetty. Silalle tehtiin kuusi piiloa ja nyt tehtiin niinkin, että maalimies oli kokonaan kankaan alla piilossa. Ensimmäinen "ukko" oli nollassa ja syvyysluokka ehkä joku 25m. Sila oli tosi innoissaan, kun vain sen autosta. Veti keskilinjalle ja oli kovasti sen näköinen, että tietää, mitä on tulossa tekemään. Radiopuhelimella viestitettiin, että saa taputtaa ja kun Sila kuuli äänen ja lähetin sen ukolle, se meni aikamoista haipakkaa ja heti tosi syvälle. Ohi siis. Se kuitenkin teki koko ajan töitä, itsenäisesti, ja löysi ukon juoksukierroksensa päätteeksi. Ideaali tilannehan olis, eettei juoksisi ohi, mutta näin nyt kävi. Tyhjiä ei tietenkään vielä tehdä, mutta nyt Silalle tulee ja vahvistuu olo siitä, että niin kauan etsitään, että ukko löytyy. Koska sille saa tulla olo, että ei täällä ole ketään, äkkiä takaisin ja toiselle puolelle? 

Silalle annettiin ensin ruokapalkka ja sitten maalimies leikitti sitä. Saalistutti lelua ja veti sen kanssa. Mä näin, miten onnellinen Sila oli ❤️ 

Viisi seuraavaa ukkoa löytyi ilman suurempia ohijuoksuja ja Sila meni reippaasti myös kokonaan kankaan alla olevan ukon luokse, joskin oli ollut hieman ihmeissään siitä, mikä juttu oikein on. Mun on tosi vaikeaa edelleen olla hiljaa ja passiivinen, mutta yritän kovasti sitä oppia 🤷‍♀️😬

Haku on kyllä lajina hurmannut mut. Kesällä mun on miltei mahdotonta sitä treenata, sillä kärsin valtavasta käärmekammosta.. Nyt sen sijaan nautin. Sekä maalimiehen roolista että oman koiran kanssa. Kehitystä on kiva havaita ja oon tosi kiitollinen, että joka kerta olen saanut treenata itseäni huomattavan paljon viisaammassa seurassa. Ja oon saanut erinomaisen hyviä ohjeita. 

Ei sitä tiedä kuulkaa, miten tämä tästä lähtee kehittymään. Siivosin tänään keittiön pöytää ja paperipinon alta putkahti esiin pk-kisakirja. Hups. Onkohan olemassa sattumaa? 🤔😜

Ensi yö olisi aikaa miettiä, ilmoitanko silaa 24.11 rallykisaan. Oon uhonnut monta kertaa, miten sen aloluokan läpi pääsee kuka tahansa, joka on treenannut mitään koiransa kanssa. No, otan sanani takaisin. Ei se oo mikään läpihuutojuttu, todellakaan. Mutta jos ottaisin kolmen viikon treenit alle? Olisi se kivaa kokeilla, mitä siitä tulisi. Vaikkei oma laji olikaan. RtK1 olis kiva nimen edessä sekin? 🤔